Väestörekisterikeskuksen tehtävistä säädetään muun muassa väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetussa laissa (661/2009, jäljempänä väestötietolaki), hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annetussa laissa (571/2016), vaalilaissa (714/1998) sekä vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista annetussa laissa (617/2009, jäljempänä tunnistuslaki).
Esitykseen sisältyvät sellaiset väestötietolakia koskevat ehdotukset, joilla ei ole suoraa yhteyttä organisaatiouudistukseen, on valmisteltu valtiovarainministeriössä. Valmistelua on kuitenkin tehty samanaikaisesti organisaatiouudistusta koskevan valmistelun kanssa.
Maistraatit ottivat laajasti kantaa perintökaaren 20 luvun 9 a §:n 3 momenttiin ehdotettuun muutokseen, jonka mukaan perukirjan osakasluettelon vahvistaminen ei enää tapahtuisi perukirjan oikeaksi todettuun jäljennökseen, vaan vahvistus tehtäisiin kirjallisella päätöksellä. Lausuntojen johdosta todettiin, että asia olisi edellyttänyt laajempaa valmistelua, joka ei ollut mahdollista valmisteluaikataulun puitteissa.
Esityksellä on yhteys sisäministeriössä valmisteltavaan maahanmuuttohallinnon henkilötietolain kokonaisuudistukseen, joka on tarkoitus antaa eduskunnalle syysistuntokauden 2019 aikana. Esitys sisältää muutoksia väestötietolain 10 §:n 1 ja 2 momenttiin, joita ehdotetaan muutettavan myös sisäministeriön valmistelemalla hallituksen esityksellä. Muutokset eivät ole keskenään ristiriitaisia.
Ahvenanmaan valtionvirasto piti tärkeänä, että sen tehtävät ja toimivalta säilyvät uudistuksessa ennallaan. Tältä osin se kiinnitti huomiota siihen, että vaalilaissa ja kotikuntalaissa tehtävät oli esitetty virheellisesti. Jatkovalmistelussa on tarkistettu valtionviraston toimivaltaa koskevat säännökset ja niitä on käyty läpi yhdessä valtionviraston kanssa.
Esityksellä ei ole merkittäviä vaikutuksia Digi- ja väestötietoviraston henkilöstöön. Erityislainsäädäntöön sisältyy joitakin kelpoisuusvaatimuksia, jotka koskisivat osaa henkilöstöstä myös uudessa Digi- ja väestötietovirastossa. Muutokset eivät kuitenkaan olennaisesti muuttaisi nykytilaa. Valtion virkamieslaissa (750/1994, jäljempänä virkamieslaki) säädetään Väestörekisterikeskuksen virkaan, johon kuuluu tieto- ja kyberturvallisuuteen olennaisesti vaikuttavia tehtäviä, sekä ylijohtajan välittömänä alaisena toimivan johtajan virkaan kelpoisuusvaatimuksena Suomen kansalaisuus. Esitykseen sisältyy ehdotus virkamieslain 7 §:n muutoksesta, jolla kansalaisuusvaatimus asetettaisiin edellä todettuihin virkoihin myös Digi- ja väestötietovirastossa. Tämä saattaa uudessa organisaatiossa hiukan laajentaa niiden virkojen piiriä, joihin kansalaisuusvaatimusta sovelletaan, verrattuna nykyiseen Väestörekisterikeskukseen. Julkisesta notaarista annetussa laissa säädetään, että julkisella notaarilla tulee olla oikeustieteen muu ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto. Tämä kelpoisuusvaatimus koskisi julkisia notaareja myös Digi- ja väestötietovirastossa.
Väestötietolakiin kohdistuu myös muutostarpeita, jotka eivät johdu suoraan organisaatiouudistuksesta tai tietosuoja-asetuksesta. Esityksen valmistelussa on arvioitu erinäisiä käytännön tarpeista tai sääntelyn selkeydestä johtuvia muutoksia.